perjantai 1. huhtikuuta 2016

Mahtava, mystinen J. Karjalainen.

Eilen oltiin Lutakossa kattomassa kauan odotettua J. Karjalaisen keikkaa. Mä tiesin että tästä tulee hyvä, ja olinki fiilistelly tässä jo useemman viikon etukäteen kuuntelemalla Jiin levyjä ja kattomalla livepätkiä. Jälkifiilistelyt kestänee kans muutaman viikon :D

jkarjalainen3

Keikka alkoi herkästi uuden "Sinulle, Sofia"-albumin nimikkobiisillä joka sai koko Tanssisalin hiljentymään, jopa siinä määrin että seinän takana ilmeisesti lujaa reenaava bändi sai kenties ekaa kertaa ikinä loppuunmyydyn Lutakon jakamattoman huomion :D

J. Karjalaisen ääni oli rikki, mikä ei haitannut meitä muita ollenkaan, pelkäsin lähinnä että jääköhän keikka lyhyeksi jos tuo ääni tuosta pettää vielä lopullisesti. Mitä vielä, äänirikosta viis me saatiin nauttia lähes kakstuntinen keikka!

Illan euforisimmat tuntumukset sai aikaan Villi Poika ja mikäs muukaan kuin Villejä lupiineja. Vaikka ihan sama se taitaa olla mitä Jii keikoillaan soittaa, kansa tuntee kaikki biisit ja rakastaa niistä jokaikistä.

Tuli mun mielestä sopivassa suhteessa uusia ja vanhoja biisejä. Hauska ylläri oli myös vanha kunnon Apina orkesteri, sai porukan selvästi bailufiiliksiin.

jkarjalainen1

Mä olin etukäteen ollut myös hyvilläni siitä että keikka alkais ihmisten aikoihin, mutta kotiin päästyä ei uni tullukkaan ja mä valvoin varmaan kolmeen saakka silmät selällään miettimässä että vitsi mikä upee taiteilija J. Karjalainen on! Tyyppi on takonu pelkkää kultaa jo neljällä vuoskymmenellä ja meno senkun paranee. Halus tai ei, (ja kuka nyt ei haluais?) J. Karjalainen on ollut osallinen jollain tapaa jokaisen suomalaisen elämään. Mä muistan lapsuudesta sen että aina oli radio päällä ja mun muistikuvani mukaan siellä soi aina ja pelkästään J. Karjalainen. Pikkutyttönä en tiennyt miltä Jii näyttää mutta äänen perusteella kuvittelin että varmasti se näyttää samalta kun ne Marlboro-mainosten miehet länkkärihattuineen. No, ei kovin kaukaa haettu vai mitä?

Ala-asteen musantunnilla laulettiin Sankareita kuorossa. Ja lyön vaikka vetoo että aika moni lapsukainenki on saanu alkunsa jonkun Tähtilampun alla tai Villien lupiinien tahtiin.

Joku ihmetteli miksi J. Karjalainen sai Emman parhaasta rockalbumista. Jumaliste, näyttäkää mulle toinen suomalainen tyyppi joka pystyy tekemään uskottavasti niin rockia, poppia, soulia, kantria, bluesia ja folkia läpi vuosikymmenten niin että sukupolveen katsomatta kaikille kolisee?

jkarjalainen2

Vielä tänään aamulla kun heräsin mulla soi kirkkaana mielessä Hän biisin pehmeänsoljuva kitaraintro, ja tunsin itteni selvästi onnellisemmaks kun eilen samaan aikaan. Eli jos joku nyt kysyy että oliko hyvä keikka niin emmä tiiä, mun mielestä paljon parempi kysymys on että onks J. Karjalainen joskus heittäny paskanki keikan?

Mikä on Jiin paras biisi sun mielestä? Onko jokin erityinen muisto johon liittyy J. Karjalaisen musiikki?

<3: Päivi

Seuraa blogiani helposti Facebookissa!


THEEND

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti